Työtuomioistuin tulkitsi tuoreessa ratkaisussaan aluksen päällikön työsuhteen päättämistä luottamuspulan vuoksi (TT 2026:34)
Mistä tapauksessa oli kyse?
Työnantaja oli päättänyt aluksen päällikön työsuhteen luottamuspulaan vedoten. Työnantaja vetosi asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena luottamuksen menetykseen päällikön toistuvan, aluksella myös työaikana ja jopa vahtivuoron aikana tapahtuneen alkoholinkäytön takia. Työnantajan mukaan työntekijä oli toiminnallaan vaarantanut miehistön, aluksen, lastin ja ympäristön turvallisuuden.
Työntekijä puolestaan vetosi, että irtisanomisperusteet olivat yksilöimättömiä, niihin ei ollut vedottu kohtuullisessa ajassa eikä kyse voinut olla luottamuksen menettämisestä siltä osin kuin vedotut irtisanomisperusteet olivat tulleet työnantajan tietoon vasta jälkikäteen. Työntekijä ei ollut mielestään ollut työssä päihtynyt. Työntekijään ei ollut kertaakaan kohdistettu puhallutusta sillä perusteella, että olisi ollut syytä epäillä hänen olevan aluksella alkoholin vaikutuksen alaisena. Kaikissa satunnaispuhallutuksissa päällikön tulos oli ollut nolla promillea. Väite alkoholinkäytöstä oli työntekijän mukaan tekaistu.
Merityösopimuslain säännökset
Tapauksen aikaan voimassa olleessa merityösopimuslaissa säädettiin asiallisen ja painavan irtisanomisperusteen vaatimuksesta, kokonaisharkinnasta ja varoituksenantovelvollisuudesta sekä muun työn tarjoamisvelvoitteesta. Varoituksenantovelvoitetta ei kuitenkaan ole, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Lisäksi merityösopimuslaissa oli säännökset erikseen koskien työntekijän huolellisuutta, varovaisuutta ja turvallisuusvelvoitteita. Merityösopimuslain mukaan työntekijä voidaan myös puhalluttaa ja laki sisältää erityisiä säännöksiä aluksen päällikön kelpoisuudesta ja vastuista.
Työnantaja oli puuttunut työntekijän käytökseen kohtuullisessa ajassa
Päällikkö oli irtisanottu heinäkuussa 2025, vaikka työnantajan vetoamat tapahtumat ovat vuosilta 2018–2025. Asiassa on riidatonta, että kaikissa satunnaispuhallutuksissa, joita tehtiin noin kerran vuodessa, päällikön tulos oli ollut 0,0 promillea.
Työtuomioistuin arvioi, että koska työnantajan edustajat eivät ole saaneet vuosina 2018–2023 uskottavaa näyttöä työntekijän alkoholinkäytöstä aluksella, luottamus hänen toimintaansa aluksen päällikkönä oli säilynyt. Mitään konkreettista väärinkäytöstä ei siten ole tullut selvitetyksi ennen yhteydenottoa merenkulkualan oppilaitoksesta keväällä 2025, jonka jälkeen muutkin työntekijät ovat uskaltautuneet kertomaan tapahtumista aluksella. Työnantaja on saanut edellä mainitut whistleblower-ilmoitukset tietoonsa kesäkuussa 2025. Työtuomioistuin arvioi, että työnantaja oli puuttunut työntekiän moitittavaan käytökseen kohtuullisessa ajassa siitä tiedon saatuaan.
Työtuomioistuin katsoi näytetyksi työntekijän toistuvan päihtymyksen työssä ja vahtivuorojen aikana
Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että aluksen päällikkö oli toistuvasti ollut aluksella ilmeisen päihtyneenä työssä ja myös vahtivuorojensa aikana: ”Asiassa kuullut päällikön alaisuudessa työskennelleet henkilöt ovat kertoneet pääosin yhdenmukaisesti A:n alkoholinkäytöstä ja muusta epäasiallisesta käytöksestä aluksella. Näiden todistajien mukaan A on ollut toistuvasti humalassa, myös vahtivuorossa ollessaan, ja hänen käytöksensä humalassa on ollut uhkaavaa, epämiellyttävää ja ainakin jossain määrin aggressiivista. Kertomukset A:n toiminnasta ja humalatilan jatkumisesta vielä alkoholin nauttimista seuraavana päivänä viittaavat siihen, että A:n humalatila on ainakin toisinaan ollut vahva. Näitä kertomuksia tukevat B:n ja C:n kertomukset A:han liittyneistä yhteydenotoista, jotka ovat olleet sisällöltään pitkälti vastaavanlaisia samoin kuin whistleblower-kanavan kautta toimitetut anonyymit viestit.”
Työnantajalla oli oikeus päättää työsopimus ilman varoitusta
Työnantajan tietoon tullut alkoholinkäyttö oli työtuomioistuimen mukaan omiaan horjuttamaan vakavasti työnantajan luottamusta työntekijään ja hänen kykyynsä hoitaa tehtäviään jatkossa. Asiassa ei tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla ollut ratkaisevaa merkitystä sillä, että työntekijää ei oltu koskaan puhallutettu perustellun epäilyn vuoksi, eikä epäillystä päihtymyksestä työssä ollut ilmoitettu varustamolle oikea-aikaisesti työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Olosuhteen kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoi, että työnantaja oli voinut irtisanoa työntekijän työsopimuksen ilman varoitusta.
Työtuomioistuin otti huomioon irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa työntekijän vastuullisen ja erityistä luottamusta edellyttävän aseman sekä työntekijän toiminnan merkityksen aluksen turvallisuudelle ja meriturvallisuudelle. Työtuomioistuin arvioi, että päällikkö oli käyttänyt asemaansa hyväkseen voidakseen jatkaa ja peitellä menettelyään. Työnantajalla oli peruste päättää työsopimus.
Lue työtuomioistuimen koko ratkaisu täältä
