Tuomioistuinsovittelu oikeudenkäynnin vaihtoehtona

Mikä on tuomioistuinsovittelu ja miten se eroaa oikeudenkäynnistä?

Tuomioistuinsovittelu on neuvottelutilaisuus, jossa riitaa sovitellaan vapaamuotoisesti oikeudenkäynnin sijasta. Sovittelusta vastaa tuomioistuimen sovitteleva tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, joka on molempien osapuolten hyväksyttävissä.

Sovittelu on luottamuksellista, mikä tarkoittaa sitä, ettei sovittelija kerro sovittelun sisällöstä ulkopuolisille, eikä esimerkiksi asiaa mahdollisessa oikeudenkäynnissä käsittelevälle tuomarille. Sovittelussa käytyjä keskusteluja ei kirjata pöytäkirjaan.

Mitä edellytyksiä tuomioistuinsovittelulle on?

Riita voidaan ottaa soviteltavaksi, jos sen käsittelemistä sovittelussa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Asianosainen voi ehdottaa sitä itse tai vaihtoehtoisesti asiaa käsittelevä tuomari voi ehdottaa sovittelua asianosaisille. Se, onko riidan käsittely tarkoituksenmukaista, ratkaistaan jokaisessa tapauksessa erikseen. Jotta riita-asiaa voidaan sovitella, on kummankin osapuolen suostuttava sovitteluun.

Mitä etua tuomioistuinsovittelusta on?

Tuomioistuinsovittelun etuina ovat asian nopea päättyminen ja resurssien säästyminen. Sovinnollisesti saavutettu ratkaisu on usein myös asianosaisten helpommin hyväksyttävissä kuin sellainen ratkaisu, jonka tekee täysin ulkopuolinen.

Voinko ottaa sovitteluun lakimiesavustajan?

Sovitteluun saa ottaa lakimiesavustajan. Avustaja auttaa ennen sovitteluistuntoa löytämään oikean henkilön, jonka osallistuminen sovitteluun olisi tärkeintä.  Avustaja opastaa sinua tuomioistuinsovitteluun osallistumisessa, osallistuu itsekin aina tarvittaessa keskusteluihin varsinaisessa sovitteluistunnossa ja toimii tukena erilaisissa tilanteissa, joita sovittelussa saattaa tulla vastaan.

Mitä jos sovintoa ei synnykään?

Mikäli sovintoa ei sovittelussa synny, asian käsittelyä jatketaan normaalissa riita-asioiden käsittelyjärjestyksessä. Sovittelu päättyy, jos jompikumpi osapuolista ilmoittaa, ettei halua jatkaa sovittelua, tai jos muuten katsotaan, että sovittelun jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Oikeudenkäynnissä asiaa käsittelee eri tuomari kuin sovittelussa. Usein on myös niin, että sovintoneuvotteluita jatketaan sovitteluistunnon jälkeen asiamiesten välityksellä. Sovinto voi syntyä siis varsinaisen sovittelun jo päätyttyäkin.

 

Susanna Järvenpää 29.4.2020