Työriitojen ABC

Työriitojen ABC

Tältä sivulta löydät tietoa työriitojen tyypillisimmistä vaiheista sekä siitä, miten työnantajan kannattaa kussakin eri vaiheessa menetellä. Avun hakeminen oikea-aikaisesti voi olla riidan etenemisen ja menestymismahdollisuuksien kannalta ratkaisevaa.

 

A

Selvityspyyntö tai vaatimuskirjelmä

Ensimmäinen merkki työriita-asiasta on usein selvityspyyntö tai vaatimuskirjelmä. Työsuhteen päättymiseen, palkkaan tai muuhun riidan kohteena olevaan asiaan tyytymättömän työntekijän edustaja – usein ammattiliiton lakimies tai yksityisen toimiston juristi – pyytää työnantajaa selvittämään seikat, joiden perusteella työnantaja on katsonut menetelleensä lain edellyttämällä tavalla.

Toisinaan työntekijä saattaa vaatia työnantajaa myös esittämään työsuhteeseen liittyviä asiakirjoja, kuten palkkalaskelmia, kuitteja, sopimuksia tai pöytäkirjoja. Suosittelemme, että työnantaja ei luovuta asiakirjoja varmistamatta ensin lakiasiantuntijalta, että pyydettyjen dokumenttien luovuttaminen on varmasti luvallista, eivätkä ne sisällä esimerkiksi salassa pidettäviä henkilötietoja tai liikesalaisuuksia.

Selvityspyyntö sisältää usein myös korvausvaatimuksen. Vaaditut korvaussummat vaihtelevat usein kymmenistä tuhansista jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Olennaista tässä vaiheessa:

Sillä, miten työnantaja vastaa selvityspyyntöön tai vaatimuskirjelmään, on usein valtava merkitys riita-asian jatkokäsittelyn kannalta.

Ennen vastauksen antamista suosittelemme arvioimaan asian juridiikan ja näyttökysymykset huolellisesti. Mikäli työnantajan oman organisaation sisällä ei ole osaamista työsuhdejuridiikasta, on suositeltavaa ottaa yhteyttä ulkopuoliseen avustajaan.

Huolellisesti muotoiltu ja vakuuttavasti perusteltu vastaus johtaa todennäköisesti työnantajan kannalta suotuisampaan lopputulemaan riita-asiassa. Ulkopuolisen lakiasiantuntijan käyttö on myös uskottavuuskysymys: vastapuolen lakimies kohtelee toiselta lainoppineelta saapuvaa vastausta eri tavalla kuin esimerkiksi suoraan yrityksen toimitusjohtajalta tulevaa vastausta.

Selvityspyynnön jälkeen:

Mikäli työnantajan toimittama vastaus selvityspyyntöön perustelee työsuhteen päättämisen tai muun riidan kohteena olevan menettelyn laillisuuden aukottomasti, riita-asia ei yleensä etene pidemmälle.

On myös mahdollista, että työnantajan ja työntekijän edustajat neuvottelevat ja saavat aikaan sopimuksen. Sopiminen tarpeeksi varhaisessa vaiheessa säästää aikaa ja resursseja sekä yleensä madaltaa korvaussummia.

B

Haastehakemus

Mikäli työnantajan kohdassa A esittämä vastaus ei tyydytä työntekijää tai asiassa ei päästä sovinnolliseen ratkaisuun, työntekijä nostaa useimmiten kanteen tuomioistuimessa.

Kun tuomioistuin on saanut haastehakemuksen ja toimittanut sen tiedoksi haastetulle työnantajalle, on työnantajalla yleensä 14 – 30 päivää aikaa vastata haasteeseen kirjallisesti. Jos työnantaja ei toimita kirjallista vastausta määräajassa, oikeus voi antaa asiassa yksipuolisen tuomion työntekijän eduksi, jolloin kaikki työntekijän vaatimukset tulevat hyväksytyksi sellaisenaan.

Olennaista tässä vaiheessa:

Kanteeseen vastaaminen vaatii syvällistä osaamista työsuhdejuridiikasta ja prosessioikeudesta. Siksi viimeistään tässä vaiheessa on suositeltavaa ottaa mukaan ammattitaitoinen oikeudellinen avustaja.

Lakimies pystyy arvioimaan tapauksen juridisen kokonaisuuden, kartoittamaan asian kannalta tarpeelliset kirjalliset todisteet sekä henkilötodistajat ja toimittamaan mahdollisesti vaaditut lisälausumat oikeudelle.

Suosittelemme huomioimaan, että työriita-asian sopiminen on mahdollista vielä kannevaiheessa. Sovinto on mahdollista tehdä milloin tahansa ennen käräjäoikeuden päätöstä.

C

Pääkäsittely

Mikäli työriita tai rikosasia etenee oikeudenkäyntiin asti, asia käydään kirjallisen ja suullisen valmisteluvaiheen jälkeen läpi tuomioistuimen suullisessa pääkäsittelyssä. Pääkäsittelyssä oikeus ottaa vastaan osapuolten nimeämän henkilötodistelun ja tutustuu kirjallisiin todisteisiin.

Käsittelyjen kesto vaihtelee tapauksen luonteesta, paikkakunnasta ja muista tekijöistä riippuen, mutta tuomioistuin antaa ratkaisunsa yleensä noin kuukauden kuluessa pääkäsittelystä.

Oikeudenkäynti on molemmille osapuolille sekä taloudellinen että maineriski. Lisäksi oikeudenkäyntiprosessi voi viedä paljon aikaa. Siksi voi olla molemmille osapuolille hyödyllisempää pyrkiä sopimukseen jo ennen kuin riita-asia etenee tuomioistuimen käsittelyyn asti.