Syrjintä

Syrjintäkanteet voivat liittyä niin työsopimuslain, rikoslain, yhdenvertaisuuslain kuin tasa-arvolainkin mukaisten syrjinnänkieltojen rikkomiseen.

Usein korvauksia syrjinnästä vaaditaan tilanteissa, joissa työntekijä katsoo tulleensa syrjityksi esimerkiksi työhön tai tehtävään valitsemisen yhteydessä, palkkauksessa tai palvelujen saatavuudessa.

Syrjintäväitteiden esittäminen on melko tavallista myös työsuhteen päättämisriitojen yhteydessä, jolloin työntekijä katsoo työsuhteen päättämisen taustalla olleen syrjiviä perusteita. Väitetty syrjintä voi perustua lukuisiin eri seikkoihin, kuten esimerkiksi henkilön sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, rotuun, ihonväriin, terveydentilaan, mielipiteeseen, poliittiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, raskauteen tai vammaisuuteen.

Esimerkki: Valitsematta jäänyt työnhakija vaatii syrjintähyvitystä

Yhtiö A on hakenut palvelukseensa palvelupäällikköä. Hakijoiden joukossa ovat olleet muiden muassa hakijat B ja C, joilla molemmilla on ollut vuosien kokemus palvelupäällikkönä työskentelystä.

Yhtiö A on valinnut tehtävään hakija B:n, koska yhtiön näkemyksen mukaan B:llä on ollut kokonaisuutena arvioiden C:tä paremmat mahdollisuudet selvitä työstä ansiokkaasti mm. yhtiön eri toimipisteessä aikaisemmin työskentelyn ja sitä kautta tuttujen arvojen ja toimintatapojen johdosta.

C on katsonut olleensa tehtävään vähintäänkin yhtä ansioitunut kuin B. C:n näkemyksen mukaan yhtiö on jättänyt valitsematta hänet tehtävään sen vuoksi, että hän on ulkomaalaistaustainen. Mainitulla perusteella C on vaatinut yhtiöltä yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintähyvitystä.

Lue myös