Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki tuo mukanaan useita muutoksia vuoden 1996 työaikalakiin. Työaikalain kokonaisuudistus on tervetullut, sillä yhteiskunta ja työelämä on kokenut melkoisia muutoksia reilun 20 viime vuoden aikana.

Mutta mikä muuttuu? Voimaan tulevassa laissa muun muassa soveltamisalan poikkeuksia koskevaa säännöstä on uudistettu. Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen edellyttää jatkossa aina työntekijän työaika-autonomiaa, minkä lisäksi jonkin laissa mainitun lisäkriteerin on täytyttävä. Kotona tehtävää työtä koskeva maininta on uudesta laista poistettu, minkä seurauksena etätyö kuuluu uuden lain mukaan lähtökohtaisesti lain soveltamisalan piiriin.

Voimaan tulevassa laissa on tehty päivityksiä myös mm. jaksotyötä ja yötyötä koskeviin määräyksiin. Jaksotyön teettämisen mahdollisuudet laajenevat hieman, kun uudessa laissa otetaan paremmin huomioon työn sisältö ja luonne sen sijaan, että työntekopaikka olisi ratkaisevassa asemassa jaksotyötä teetettäessä. Jatkossa yötyön teettäminen on mahdollista tilapäisesti missä työssä tahansa, mikä tuo helpotusta ainakin globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin.

Nykypäivänä työskentely ei ole samalla tavalla kiinteään aikaan tai paikkaan sidottua kuin aikaisemmin, mikä pyritään huomioimaan yhä paremmin myös työntekijöiden vapaa-ajan käytössä. Joustomahdollisuuksia työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen parantavat entisestään liukuvaan työaikaan liittyvät muutokset. Liukuma-ajan enimmäismäärä kasvaa 3 tunnista 4 tuntiin, kun taas tuntisaldojen enimmäiskertymät ovat jatkossa -20 ja +60 tuntia.

Vuoden alusta voimaan astuvaan lakiin sisältyy myös muutamia täysin uusia säännöksiä. Ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä työnantaja ja työntekijä voivat sopia uudesta joustotyöaikaa koskevasta työajan järjestelystä. Niin ikään työaikapankkia koskeva säännös on laissa uusi, joskin työehtosopimuksiin perustuvia työaikapankkeja on ollut laajalti käytössä jo pidemmän aikaa. Lakiin sisältyy myös uusi enimmäistyöaikaa koskeva määräys. Jatkossa työntekijän enimmäistyöaikaa seurataan kokonaisuutena siitä riippumatta, onko tehty työ säännöllistä työaikaa, lisätyötä, ylityötä vai esimerkiksi hätätyötä. Tämän seurauksena nykylaissa olevat ylitöiden enimmäismäärää koskevat säännökset poistuvat kokonaan.

Vaikka uuteen työaikalakiin on kohdistunut jonkin verran kritiikkiä, jonka mukaan lain uudistaminen olisi kaikista muutoksista huolimatta jäänyt hieman liian pintapuoliseksi, on voimaan tuleva laki varmasti askel parempaan suuntaan. Aika näyttää, miten toimiva uusi työaikalaki lopulta käytännössä on.

 

Lue myös