Vuosiloman siirtäminen sairauden vuoksi ja työtuomioistuimen ratkaisu TT 2023:18
Loman siirtäminen työntekijän sairauden vuoksi – Vuosilomalain säännökset
Vuosilomalain 25 §:n 1 momentissa säädetään työkyvyttömyydestä loman alkaessa: ”Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Vuosilomalain 25 §:n 2 momentissa säädetään työkyvyttömyydestä loman jo alettua: Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
Molemmissa tilanteissa edellytetään, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän täytyy myös viivytyksettä pyytää työnantajalta vuosiloman siirtoa ja esittää työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Vuosilomalain 25 §:n lomansiirtosäännöksiä on muutettu useaan otteeseen mm. omavastuupäivien osalta. Vuoden 2005 vuosilomalain perustelujen mukaan loman siirron edellytyksiä ei tulkittu ankarasti. Jos työntekijä toimitti työnantajalle lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään, tämä katsottiin pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään aikaan. Vuoden 2013 lain perustelujen mukaan edellytettiin nimenomaista ilman aiheetonta viivästystä esitettyä pyyntöä loman siirtämiseksi. Perusteluissa arvioitiin kuitenkin, että työntekijän mahdollisuuksiin esittää pyyntö voivat vaikuttaa paitsi työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten tapaturman tai sairauden laatu, myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko työpaikka lomien aikana suljettu vai onko siellä joku, jolle siirtopyyntö voidaan viipymättä tehdä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota tasapuolisuusvelvoitteeseen. Vuoden 2016 muutoksen yhteydessä lakiin lisättiin kuusi omavastuupäivää ja hallituksen esityksessä todettiin, että vuosilomapäivien siirtäminen työkyvyttömyyspäivien johdosta edellyttää työntekijän esittämää pyyntöä, ja pyyntö on tehtävä viivytyksettä työntekijän sairastumisen jälkeen. Edelleen kyseistä 25 §:ä muutettiin vuonna 2019, jolloin säädettiin ns. lisävapaapäivistä.
Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2013:8
Työtuomioistuin arvioi tapausta, jossa työntekijä oli työkyvytön vuosilomansa alkaessa. Työntekijälle oli määrätty vuosilomaa ajalle 4. — 30.5.2020. Hän oli ennen lomansa alkamista sairastunut ja ollut työkyvytön ensin ajalla 30.4. — 6.5.2020 sekä tämän jälkeen 7.10.2020 asti saman sairauden vuoksi. Työntekijä oli tuonut 30.4.2020 lääkärintodistuksen työpaikalle, mistä ei ollut kiistaa, mutta siitä oli, oliko työntekijä tässä yhteydessä pyytänyt lomansa siirtoa lain edellyttämällä tavalla vai ei. Vuosilomalain 25 §:n 4 momentissa edellytetään, että ”Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.”
Työtuomioistuin arvioi, että siltä osin kuin työnantajalle oli jäänyt asia epäselväksi, työnantajan olisi tullut tapauksessa tarkemmin selvittää, oliko työntekijän tarkoitus pyytää vuosilomansa siirtoa. Tässä tapauksessa työntekijällä katsottiin olleen oikeus saada vuosilomansa siirretyksi myöhempään ajankohtaan ja työnantaja velvoitettiin maksamaan työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkkaa. Tapauksessa oli kyse myös työtuomioistuimen toimivallasta, kun työehtosopimuksessa ei ollut loman siirtoa koskevaa määräystä ja oikeudellisesta intressistä, kun asia oli sovittu. Vuosilomaa koskevassa työehtosopimuksen määräyksessä oli sovittu loman antamisesta siten, että työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti. Työehtosopimus sisälsi myös määräykset sairausajan palkasta.
Työtuomioistuin on arvioinut lomansiirtoa myös mm. ratkaisussaan TT 2022:58. Kyseisessä jutussa keskeinen riitakysymys koski sitä, oliko työntekijä pyytänyt lomansa siirtoa viivytyksettä vuosilomalain 25 §:ssä edellytetyllä tavalla.
Johtopäätöksiä
Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2023:18 työnantajalle asetettiin selvitysvelvollisuus siitä, haluaako työntekijä siirtää lomansa, jos työntekijä toimittaa sairauslomatodistuksen ja asia on jäänyt jotenkin epäselväksi. Tällainen mahdollinen epäselvyys on suositeltava selvittää mahdollisimman nopeasti. Työpaikkojen säännöt ja menettelytavat koskien työkyvyttömyyttä ja lomaa sekä luotettavaa selvitystä auttavat siinä, ettei epäselvyyksiä pääsisi syntymään. Tasapuolisen kohtelun vaatimukseen on kiinnitettävä huomiota. Myös työehtosopimuksissa voi olla siirtoa koskevia määräyksiä tulkintoineen, jotka on otettava vuosilomalain lisäksi huomioon.
