KKO 2020:76 – Palkkasaatavan kanneaika
Palkkasaatavan kanneaika
Palkkasaatavan vanhentumisesta ja kanneajasta säädetään työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 9 §:ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Sama vanhentumisaika koskee myös muita työsopimuslaissa tarkoitettuja saatavia. On huomattava, että vuosilomalakiin (162/2005) ja työaikalakiin (872/2019) perustuvat saatavat vanhentuvat näiden lakien säännösten mukaan, eikä niihin sovelleta nyt käsiteltävää säännöstä.
Säännöksen 3 momentissa säädetään kanneajasta työsuhteen päätyttyä. Työsuhteen päättymistilanteissa palkkasaatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisena, saatava vanhentuu kuitenkin vasta viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus on tuoreessa ennakkoratkaisussaan KKO 2020:76 tulkinnut edellä mainitun 3 momentin työehtosopimuksen määräyksen ilmeisen tulkinnanvaraisuuden määritelmää. Korkein oikeus katsoi, että A:n työehtosopimukseen perustuva palkkasaatava oli rauennut, kun tämä oli nostanut palkkasaatavaa koskevan kanteen vasta 3 momentissa tarkoitetun kahden vuoden määräajan jälkeen, eikä A ollut näyttänyt, että työehtosopimuksen määräyksissä olisi ollut laissa tarkoitettu ilmeinen tulkinnanvaraisuus. A oli väittänyt, että B Oy:n olisi tullut maksaa A:n palkka yleissitovan Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen määräyksien mukaisesti Erillisjakelu TES:n sijasta.
KKO kiinnitti huomiota ratkaisussaan siihen, että yleensä tulkintakiista on selvitettävä työehtosopimuksen osallisten välillä, ennen kuin työntekijä voi nostaa kanteen tulkinnanvaraisena pidetyn työehtosopimusmääräyksen perusteella. Työehtosopimusmääräystä koskevassa tulkintakiistassa ensisijainen tulkinta- ja kanneoikeus on työehtosopimuksen osallisilla. Työehtosopimuksissa on usein määräyksiä myös paikallis- ja liittotason neuvotteluista, joissa työehtosopimuksen tulkinnasta aiheutunutta erimielisyyttä on ensin yritettävä selvittää. Myös ratkaisussa KKO 2011:85 korkein oikeus viittasi työehtosopimusosapuolten erimielisyyksiin, jotka koskivat työehtosopimuksen soveltamisalaa – tosin tällöin korkein oikeus päätyi pitämään työehtosopimuksen määräystä palkan osalta ilmeisen tulkinnanvaraisena, koska kanteen perusteena ollut työehtosopimuksen määräys oli työehtosopimuksen osapuolten välillä kiistanalainen.
Näin ollen ainakaan pelkästään soveltamisalamääräyksiä koskevat epäselvyydet työntekijän ja työnantajan välillä eivät korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella näyttäisi johtavan työsopimuslain 9 luvun 13 §:ssä tarkoitettuun ilmeiseen tulkinnanvaraisuuteen, jonka johdosta saatavan vanhentumiseen olisi sovellettava 5 vuoden määräaikaa. Sen sijaan edellytyksenä näyttäisi olevan, että työehtosopimuksen solmineiden osapuolten, eli työnantaja- ja työntekijäliittojen, on oltava erimielisiä kannetta koskevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta.
31.12.2020
Ota yhteyttä
