Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2023:33 – lakko – lyhyet keskeytykset työssä
Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus velvoittaa sen voimassa ollessa siihen sidottuja tahoja välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Lainsäädännössä ei kuitenkaan määritellä sitä, mikä on työtaistelutoimenpide. Työtuomioistuin otti jälleen kantaa siihen, mikä on työtaistelutoimenpide ratkaisussaan TT 2023:33.
Mikä on työtaistelutoimenpide?
Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa työtaistelutoimenpiteinä on vakiintuneesti pidetty kollektiivisia, joukkoluonteisia painostustoimia, jotka kohdistetaan vastapuoleen, esimerkiksi työnantajaan, tämän tai mahdollisesti kolmannen osapuolen taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset. Tyypillinen työtaistelutoimenpide on työstä kieltäytyminen, esimerkiksi lakko tai muunlainen työsuhteen ehtojen vastainen käyttäytyminen.
Työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkeihin kuuluu kollektiivisuus tai joukkoluonteisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimenpiteen on järjestänyt tai siihen on ”yksissä tuumin” osallistunut useita työntekijöitä tai työntekijöiden kollektiivi, kuten ammattijärjestö. Toimenpiteen luonteeseen kuuluu yleensä työnantajaan tai työnantaja yhdistykseen kohdistuva painostustarkoitus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Työtaistelutoimenpiteen yleinen tunnusmerkki on myös tietty tehokkuuden vaatimus. Jotta mielenilmausta tai muuta toimenpidettä voitaisiin pitää työtaistelutoimenpiteenä, se ei saa jäädä vaikutuksiltaan vähäiseksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jo työtaistelulla uhkaamista voidaan pitää työtaistelutoimenpiteenä, jos uhkausta on ollut mahdollista pitää todellisena.
Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2023:33
Työtuomioistuimen arvioitavana oli tapaus, jossa työehtosopimuksessa oli sovittu, että palkankorotusneuvottelut käydään 15.12.2022 mennessä. Työnantajaliitto peruutti sovitut neuvottelut 8.11.2022. Tämän jälkeen työnteko keskeytyi useissa työnantajaliiton jäsenyrityksissä eri pituisiksi ajoiksi.
Työnantajaliitto nosti kanteen, jossa se vaati, että työtuomioistuin tuomitsee osan työntekijäjärjestön ammattiosastoista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja osan ammattiosastoista hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Työntekijäjärjestö vastasi, että keskeytyksissä ei ollut kyse työtaistelutoimenpiteistä, koska keskeytyksillä ei tosiasiassa ollut ollut työtaistelutoimenpiteiltä edellytettävää tehokkuutta tai painostustarkoitusta. Vastauksessa todettiin, että yrityksissä toteutetut toimenpiteet olivat kohdistuneet liiton menettelyyn, eli sovittujen palkkaneuvottelujen peruuttamiseen, eivätkä työehtosopimukseen. Työntekijäjärjestö esitti, että lyhyissä työnteon keskeytyksissä työntekijät olivat vain käyttäneet sananvapauttaan ilmaisemalla kyseisillä toimilla mielipiteensä työnantajaliiton menettelystä.
Työtuomioistuin joutui ratkaisussaan pohtimaan, voitiinko kyseisiä 1 – 5 minuutin pituisia työn keskeytyksiä tai ”hiljaisia hetkiä” pitää työtaistelutoimenpiteinä, olivatko toimenpiteet kohdistuneet työehtosopimukseen ja olivatko työntekijät käyttäneet vain sananvapauttaan ilmaisemalla mielipiteensä työnantajan menettelystä 1 – 5 minuuttia kestäneissä työnteon keskeytyksissä.
Työtuomioistuimen mukaan oli riidatonta, että kysymys oli työnteon keskeytyksistä ja että työnteon keskeytyksiin mahdollisesti liittyneet muut työntekijöiden mielipiteenilmaisut eivät estä pitämästä lyhyitäkin keskeytyksiä työtaistelutoimenpiteinä. Työtuomioistuin viittasi perusteluissaan oikeuskirjallisuuteen, jossa on katsottu, että sanan- ja painovapaus estävät pitämästä pelkkää mielipiteenilmaisua ja muita vastaavia käyttäytymismuotoja työtaistelutoimenpiteinä, ellei niihin ole liitetty mitään konkreettisempaa toimenpidettä.
Työtuomioistuin arvioi, että erittäin lyhyetkin työnteon keskeytykset ovat olleet osa työnantajajärjestöön kohdistettua yhteispainostustarkoitusta ja osaltaan aikaansaaneet kollektiivista painostustarkoitusta. Näin ollen yhdestä viiteen minuuttia kestäneet työnteon keskeytykset olivat olleet työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuja työtaistelutoimenpiteitä. Työtuomioistuimen mukaan työntekijäjärjestön Facebook-päivitykset ja ammattiosastojen tiedotteet viittasivat siihen, että työnteon keskeytykset ovat liittyneet toisiinsa, ja näiden keskeytysten yhteisenä tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaliittoa jatkamaan neuvotteluja palkankorotuksista ja myös suostumaan palkankorotuksiin.
Työtuomioistuin arvioi riidattomien seikkojen ja esitetyn kirjallisen todistelun perusteella toimenpiteiden kohdistuneen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiin palkankorotusneuvottelujen käymisestä ja työehtosopimuksen palkkaliitteeseen. Kun toimenpiteet oli tehty työehtosopimuksen voimassa ollessa, kysymys oli kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä. Työtuomioistuimen mukaan työn keskeytyksissä oli ollut kyse työnantajaliittoon kohdistetuista kollektiivisista työtaistelutoimenpiteistä, joihin työntekijäjärjestö oli kannustanut ammattiosastoja. Näillä toimilla oli pyritty painostamaan työnantajaliittoa jatkamaan palkkaneuvotteluja, joissa ammattiliiton tavoitteena olivat olleet alan työntekijöiden palkankorotukset.
Työtuomioistuin tuomitsi osan ammattiosastoista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja osan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Työtuomioistuimen ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy täältä TT 2023:33 – Työtuomioistuimen ratkaisuja – FINLEX ®
Ota yhteyttä
