KKO 2021:9 – Irtisanominen kohtuullisessa ajassa
Irtisanominen kohtuullisessa ajassa
Työsuhteen irtisanominen edellyttää työsopimuslain mukaan asiallista ja painavaa perustetta. Osa työsuhteen päättämisperusteen arviointia on myös se, onko työsuhteen päättäminen toteutettu oikea-aikaisesti.
Työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaan työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. Purkamisoikeus puolestaan raukeaa työsopimuslain 8 luvun 2 §:n nojalla 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä.
Irtisanomiseen liittyvää kohtuullista aikaa ei ole laissa tarkemmin määritelty, vaan se arvioidaan tapauskohtaisesti kunkin asian olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden. Lain esitöiden, oikeuskäytännön sekä oikeuskirjallisuuden perusteella kohtuullisena aikana on voitu pitää vakiintuneesti vähintäänkin joitakin viikkoja, ja joissakin tilanteissa jopa muutamaa kuukautta (mm. TT 1985-107). Irtisanomisen suorittaminen voi lykkääntyä paitsi työnantajasta, niin myös työntekijästä johtuvista syistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus on tulkinnut työsuhteen irtisanomiseen liittyvää kohtuullisen ajan vaatimusta tuoreessa ratkaisussaan KKO 2021:9, jossa työsuhteen päättymisen taustalla ovat olleet työntekijään liittyvät syyt.
A oli työskennellyt B Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 11.3.2013 lukien. Työnantaja oli antanut A:lle 17.9.2014 kirjallisen varoituksen työnantajan ohjeiden ja määräysten sekä työaikojen noudattamatta jättämisestä sekä työtehtävien laiminlyönnistä. Työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta 13.5.2015, minkä johdosta työntekijälle oli varattu mahdollisuus työsopimuslain mukaiseen kuulemiseen 1.6.2015. Kuulemistilaisuutta oli siirretty työntekijän pyynnöstä tämän sairauslomasta johtuen useaan otteeseen. Kun työntekijä oli jälleen ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan 1.9.2015 siirrettyyn kuulemistilaisuuteen, oli työnantaja ilmoittanut, että tilaisuutta ei tulla enää siirtämään vaan kuuleminen järjestetään mainittuna päivänä. Työntekijä tai hänen asiamiehensä ei ollut saapunut järjestettyyn kuulemistilaisuuteen. Työnantaja irtisanoi työsuhteen 2.9.2015.
Korkeimman oikeuden arvioitavana olevassa tapauksessa irtisanomisperusteen tietoon tulemisen ja työsuhteen irtisanomisen välillä oli kulunut noin 3,5 kuukautta. Korkein oikeus on todennut ratkaisussaan, että irtisanomisperusteeseen ei tavallisesti voida vedota tehokkaasti enää näin pitkän ajan kuluttua. Otettuaan huomioon kuitenkin sen, että työnantaja on jo viikon kuluessa irtisanomisen perusteeksi ilmoitetusta tapahtumasta ilmaissut ryhtyvänsä irtisanomismenettelyyn, että kuulemistilaisuutta on siirretty työntekijän omasta pyynnöstä sekä sen, että suostuminen kuulemistilaisuuksien siirtämiseen ei ole voinut antaa A:lle perusteltua aihetta olettaa, että työnantaja olisi luopumassa vetoamasta irtisanomisperusteeseen, on korkein oikeus katsonut, että irtisanominen on tapahtunut työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisessa kohtuullisessa ajassa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu osoittaa, että irtisanomisen suorittamiseen kuluva kohtuullinen aika on arvioitava aina yksittäistapauksittain, ja että toimenpiteiden viivästymisen taustasyillä on suuri merkitys arvioinnissa. Korkeimman oikeuden ratkaisua voidaan pitää perusteltuna ottaen huomioon, että päätösten lykkääntymisen taustalla on ollut työnantajan pyrkimys huolehtia työntekijälle lain nojalla kuuluvasta oikeudesta tulla kuulluksi.
15.2.2021
Ota yhteyttä
