Voiko työnantaja valita mitä työtä tarjoaa irtisanomisen vaihtoehtona? (KKO 2024:24)
Keskustelua on käyty siitä, voiko työnantaja valita, mitä työtä tarjoaa työntekijälle irtisanomisen vaihtoehtona, jos avoinna on useampi työntekijälle soveltuva tehtävä. Laissa ei säädetä tarkemmin siitä, millä tavalla työn tarjoaminen ja uudelleen kouluttaminen on toteutettava ja onko työnantajalla esimerkiksi mahdollisuus tarjota työntekijälle vain osaa kysymykseen mahdollisesti tulevista työpaikoista. Korkein oikeus otti asiaan kantaa tuoreessa ennakkopäätöksessään KKO 2024:24.
Tapaus liittyy Malmin lentoaseman lakkauttamiseen. Yhtiöllä oli lentoasemat Malmilla, Tampere-Pirkkalassa ja Helsinki-Vantaalla. Malmin lentokentän lakkauttamisen vuoksi yhtiö ilmoitti tammikuussa 2015 jo ennakolta, että se irtisanoo kaikki Malmin lentokentän työntekijät myöhemmin täsmentyvänä ajankohtana. Lisäksi yhtiö ilmoitti pyrkivänsä mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan henkilöstölle uusia tehtäviä.
Työnantaja tarjosi työntekijälle työtä toiselta paikkakunnalta
Tapauksessa lähilennonjohtaja oli irtisanomisuhan alla, ja kun syksyllä 2015 Helsinki-Vantaalle haettiin 8 lähilennonjohtajaa, hän haki paikkaa. Työntekijä suoritti hyväksytysti soveltuvuustestit ja hänet haastateltiin tehtävään, mutta jäätyään lopullisessa valinnassa sijalle 10, häntä ei valittu tehtävään. Valituista kahdeksasta vain yksi oli irtisanomisuhan alainen työntekijän tapaan. Myöhemmin kesällä 2016 työnantajan tarjosi työntekijälle työtä Tampere-Pirkkalan lentokentältä. Työntekijä vastaanotti työn, joten häntä ei jouduttu irtisanomaan.
Sekä työntekijän hakema että vastaanottama työ erosivat työstä, jota työntekijä oli aiemmin tehnyt. Molempiin hänet olisi voitu kuitenkin sijoittaa lisäkoulutuksen kautta. Työntekijä oli itse katsonut, että hänen vastaanottamansa työ vastasi paremmin sisällöltään hänen aiemmin tekemäänsä työtä ja oli merkinnyt palkkaukseltaan ja vaativuudeltaan työuralla etenemistä.
Työn tarjoamisvelvollisuuden sisältö
Korkeimmassa oikeudessa oli kyse siitä, rikkoiko yhtiö TSL 7 luvun 3 §:ssä ja 4 §:ssä säädettyä työn tarjoamis- ja koulutusvelvoitettaan jättäessään sijoittamatta työntekijän Helsinki-Vantaan lentoasemalla avoinna oleviin tehtäviin. Lain mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.
Korkein oikeus totesi, että työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukainen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus on osa työsopimuslain saman luvun 3 §:n mukaista irtisanomisperustetta ja työn tarjoamisvelvollisuudella pyritään suojaamaan työntekijän työsuhteen jatkuvuutta. Työnantajalla ei ole perustetta irtisanoa työntekijää, jos työntekijälle ei ennen työsuhteen päättämistä tarjota mahdollisuutta sijoittua avoinna olevaan tehtävään, jossa hänen työsuhteensa jatkuminen voidaan turvata työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaisilla toimilla. Työnantajan työn tarjoamisvelvollisuus ulottuu periaatteessa mihin työhön tahansa, jota työntekijä koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella pystyy tekemään.
Korkeimman oikeuden mukaan laista ei löydy tukea tulkinnalle, jonka mukaan työnantajan täytyisi tarjota irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle ajallisesti ensimmäistä mahdollista paikkaa, joka vastaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettua työtä. Korkein oikeus katsoi, että työnantaja voi täyttää työn tarjoamisvelvollisuutensa vielä myöhemmin, ennen työsuhteen päättämistä.
Korkein oikeus totesi, että työnantaja voi ja joutuu työtä tarjotessaan arvioimaan työntekijän soveltuvuutta ja myös tämän henkilökohtaisia ominaisuuksia. Korkeimman oikeuden mukaan:
”Työntekijällä ei toisaalta ole oikeutta vaatia itselleen mieluisinta työtä, vaikka hän siihen omasta mielestään pystyisikin. Jos työnantajalla on tarjota työntekijälle useita eri tehtäviä, jotka kaikki ovat työntekijän ammattitaidolle sopivia, työnantajalla on oikeus asiallisin perustein valita, mitä työtä se irtisanomisen vaihtoehtona tarjoaa.”
Korkein oikeus kiinnitti huomiota lojaliteettiperiaatteeseen ja totesi:
”Työnantajan tulee osana kokonaisharkintaa ottaa työtä tarjotessaan huomioon myös työntekijän perustellut edut”. Työnantaja ei sen vuoksi voi tehdä epäasiallista työtarjousta tai ilman hyväksyttävää perustetta jättää tarjoamatta työtä, johon työntekijä soveltuisi ja joka sen tieten olisi työntekijälle selvästi parempi kuin tarjottu muu työ.”
Korkein oikeus arvioi, että tarjoamatta ei voi jättää ilman hyväksyttävää perustetta työtä, joka on työnantajan tieten selvästi työntekijälle parempi kuin tarjottu työ, eli kyse oltava selvästi paremmasta työstä, jotta sitä täytyisi tarjota muun TSL 7:4 mukaisen työn sijasta. Hyväksyttävällä perusteella työnantaja voi jättää myös selvästi paremman työn tarjoamatta. Tapauksessa työnantajalle oli ensimmäisenä auenneen paikan osalta jäänyt selkeä epäilys työntekijän selviytymisestä Helsinki-Vantaan lennonjohdossa, mistä syystä se ei tarjonnut kyseistä työtä työntekijälle. Korkein oikeus katsoi, että yhtiöllä oli lentoturvallisuuteen liittyvien näkökohtien vuoksi näin ollen ollut perusteltu syy valita Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjohtotehtäviin ne henkilöt, jotka soveltuvuustestien perusteella suoriutuvat näistä tehtävistä parhaiten.
Korkein oikeus arvioi, että lojaliteettiperiaatteen merkitystä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kokonaisuutena sekä työntekijän että työnantajan olosuhteet. Työntekijän osalta arviointiin voi vaikuttaa esimerkiksi hänen erityisolosuhteensa, työsuhteen pitkä kesto, työntekijän ikä sekä työssä osoitettu pätevöityminen. Työnantajan näkökulmasta arviointiin vaikuttavat muun ohella yrityksen koko sekä taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet ja niistä seuraavat rajoitteet.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus arvioi, että työnantajan tekemä työtarjous oli olosuhteet huomioon ottaen ollut asiallinen. Työnantajan ei katsottu menetelleen lojaliteettivelvoitteensa vastaisesti, eikä siten rikkoneen työsopimuslaissa säädettyä työn tarjoamis- ja koulutusvelvoitetta jättäessään työntekijän valitsematta hänen hakemaansa tehtävään syksyllä 2015 Vantaalle ja tarjotessaan työntekijälle työtä kesällä 2016 Pirkkalasta.
Mitä ennakkopäätöksestä seuraa?
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä vahvistettiin, että työnantaja voi lähtökohtaisesti valita työntekijälle irtisanomisen vaihtoehtona tarjottavan työn, jos avoinna on useampi työntekijän ammattitaidolle sopiva tehtävä. Valinta on tehtävä asiallisin perustein. Korkein oikeus vahvisti hovioikeuden ja aiemmin jo oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan, jonka mukaan työntekijällä ei ole oikeutta valita avoinna olevista tehtävistä itselleen mieluisinta. Korkein oikeus kiinnitti kuitenkin huomiota lojaliteettiperiaatteeseen ja totesi, että työnantaja ei voi ilman hyväksyttävää perustetta jättää tarjoamatta työtä, johon työntekijä soveltuisi ja jonka työnantaja tietää olevan työntekijälle selvästi parempi kuin tarjottu muu työ. Työnantajan täytyy tarvittaessa osoittaa hyväksyttävä syy, jos se jättää työntekijälle selvästi paremman TSL 7:4 mukaisen työn tarjoamatta.
(Ks. myös KKO 2022:33)
5.4.2024
Ota yhteyttä
