KKO 2024:9 – Työpalkka ja tasapuolinen kohtelu
Mistä ennakkopäätöksessä on kyse?
Korkein oikeus antoi 5.2.2024 ennakkopäätöksen, jolla se tarkensi aiempaa oikeuskäytäntöään liikkeen luovutuksen aiheuttamien palkkaerojen tasaamisvelvoitteesta ja ennen kaikkea siihen käytettävissä olevasta ajasta.
Pohjimmiltaan jutussa oli kyse siitä, rikkoiko sairaanhoitopiiri työnantajana sille työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä asetettua tasapuolisen kohtelun velvoitetta maksaessaan palvelukseensa liikkeen luovutuksella 1.1.2014 alkaen siirtyneille työntekijöille korkeampaa palkkaa kuin muille palveluksessaan samaa työtä tehneille työntekijöilleen. Sairaanhoitopiiri oli maksanut liikkeen luovutuksella siirtyneille työntekijöille erillistä palkanlisää, jonka avulla he säilyttivät liikkeen luovutusta edeltäneen, korkeamman palkkatasonsa. Muille työntekijöille tätä palkanlisää ei maksettu.
Sekä käräjäoikeus että hovioikeus hyväksyivät kanteen ja katsoivat, että sairaanhoitopiiri oli rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta heti liikkeen luovutuksen voimaantulosta lähtien, kun se ei ollut ryhtynyt mihinkään konkreettisiin palkkojen harmonisointitoimenpiteisiin vielä kahden vuoden kuluessa liikkeen luovutuksesta, ja antanut palkkaerojen säilyä voimassa ainakin vuoteen 2019 saakka.
Palkkaerojen poistamiselle ei tiettyä enimmäisaikaa
Korkein oikeus vahvisti ratkaisussaan ensin jo aiemman oikeuskäytännön perusteella tutun lähtökohdan, jonka mukaan liikkeen luovutus on sinänsä hyväksyttävä peruste palkkaerojen syntymiselle. Tällöin työnantajan on mahdollisuuksien mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin mainittujen palkkaerojen poistamiseksi kohtuullisessa ajassa. Nyt antamassaan ratkaisussa korkein oikeus kuitenkin totesi, ettei aiemmasta oikeuskäytännöstä voida johtaa mitään täsmällistä yleisesti hyväksyttävissä olevaa enimmäisaikaa, esimerkiksi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioissaan käyttämää kahta vuotta, jonka kuluessa palkkaerojen harmonisointi tulisi toteuttaa. Korkein oikeus totesi, että ”kohtuullinen aika” on arvioitava kunkin tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen.
Korkein oikeus antoi asiaa ratkaistessaan merkitystä erityisesti sille, että vaikka sairaanhoitopiiri ei ollut poistanut palkkaeroja vielä 5,5 vuodenkaan kuluttua liikkeen luovutuksesta, se oli aloittanut palkkaharmonisaatioon johtavien toimenpiteiden suunnittelun hyvissä ajoin ja hyväksynyt harmonisointisuunnitelman kesällä 2016, eli noin 2,5 vuotta liikkeen luovutuksen jälkeen. Harmonisointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen sairaanhoitopiiri oli neuvotellut harmonisointiohjelmasta ja sen toteuttamisesta työntekijäosapuolen kanssa. Harmonisointiohjelmaa oli alettu toteuttaa vuoden 2019 alusta niin, ettei palkkaeroja vielä tällöinkään poistettu kokonaan. Korkein oikeus katsoi lisäksi, että sairaanhoitopiirin taloudellisten voimavarojen rajallisuus puolsi osaltaan työnantajan käyttämiä ja aikataulua palkkaerojen poistamiseksi. Näin ollen korkein oikeus katsoi, ettei sairaanhoitopiiri ollut rikkonut sille asetettua tasapuolisen kohtelun velvollisuutta ja kumosi hovioikeuden tuomion.
Mitä ennakkopäätöksestä seuraa?
Ennakkopäätös osoittaa, ettei mitään tiettyä aikarajaa palkkaerojen tasaamiselle liikkeen luovutuksen jälkeen ole olemassa, vaan merkitystä on aina kunkin tapauksen yksityiskohdilla. Ratkaisun perusteella liikkeen luovutuksella palvelukseensa korkeapalkkaisempia työntekijöitä saaneen työnantajan on kuitenkin tilanteesta riippumatta syytä ryhtyä vähintään suunnittelemaan omaan tilanteeseensa sopivia, palkkaharmonisaatioon johtavia toimenpiteitä mahdollisimman pian liikkeen luovutuksen jälkeen.
23.2.2024
Ota yhteyttä
