Työoikeudellisen riita-asian käsittely käräjäoikeudessa
Riita-asia tulee vireille haastehakemuksella
Riita-asia tulee vireille käräjäoikeudessa kantajan käräjäoikeuteen toimittamalla haastehakemuksella. Haastehakemuksella kantaja esittää tuomioistuimelle kanteen eli vaatimuksensa saada oikeussuojaa tuomioistuimen ratkaisulla. Haastehakemuksessa kantajan tulee yksilöidä vaatimuksensa sekä ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Lisäksi kantajan tulee ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan todisteensa sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen. Tarvittaessa käräjäoikeuden tulee pyytää kantajaa täydentämään puutteellista haastehakemusta.
Kirjallinen valmistelu käräjäoikeudessa
Mikäli haastehakemus kelpaa oikeudenkäynnin pohjaksi eikä se ole selvästi perusteeton, tulee tuomioistuimen antaa viipymättä haaste vastaajalle. Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastaamaan kirjallisesti kanteessa esitettyihin asioihin. Vastaajan tulee ilmoittaa myöntääkö hän kanteen vai vastustaako hän sitä, mahdollisen vastustamisen perusteet, mahdollisuuksien mukaan todisteensa sekä todistusteemat, oikeudenkäyntikuluvaatimukset sekä mahdolliset väitteet siitä, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavakseen. Vastaus on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan käräjäoikeuden asettamassa määräajassa uhalla, että käräjäoikeus voi muutoin hyväksyä kanteen yksipuolisella tuomiolla.
Vastauksen antamisen jälkeen käräjäoikeus voi tarvittaessa jatkaa asian kirjallista valmistelua kehottamalla asianosaista antamaan kirjallisen lausuman tuomioistuimen määräämästä kysymyksestä. Toisinaan tämä voi johtaa tarpeeseen pyytää kirjallinen lausuma myös toiselta asianosaiselta. Useampien lausumien pyytäminen asianosaiselta edellyttää käräjäoikeudelta perusteltua syytä.
Kirjallisen valmistelun aikana käräjäoikeus laatii kirjallisen yhteenvedon riita-asiasta. Yhteenveto on käräjäoikeuden näkemys asiasta ja se toimii myös lopullisessa tuomiossa tuomion pohjana. Asianosaisille varataan aina tilaisuus lausua yhteenvedosta.
Valmisteluistunnossa jatketaan asian valmistelemista pääkäsittelyä varten
Valmisteluistunnossa asian valmistelua jatketaan suullisesti. Valmisteluistunnossa keskeistä on selvittää vielä mahdollisesti epäselväksi jääneet asiat sekä erotella riitaiset asiat riidattomista asioista. Valmisteluistunnossa keskeistä on myös keskustella sovinnosta, mikäli sellaiseen pääsemisestä on viitteitä.
Käytännössä valmisteluistunnossa asiaa käsitellään yleensä tuomarin laatiman yhteenvedon pohjalta. Valmisteluistunnossa osapuolet varmistavat, että heidän vaatimuksensa sekä niiden perusteet on kirjattu olennaisilta osin yhteenvetoon. Samoin osapuolet varmistavat, että kaikki todisteet, joihin he haluavat asiassa vedota, on kirjattu yhteenvetoon todistusteemoineen. Valmisteluistunnossa ei kuitenkaan ole tarkoitus vakuuttaa tuomioistuinta eikä tuoda esiin todistelua sen sisällön osalta.
Valmisteluistunnossa yksilöidään ne riitakysymykset, jotka käräjäoikeuden tulee tuomiolla ratkaista. Tämän jälkeen osapuolet voivat yhdessä pyrkiä löytämään riidattomia asioita, jotta oikeudenkäynnin kohde saataisiin mahdollisimman hyvin täsmennettyä.
Toisinaan asiassa voidaan joutua järjestämään useita valmisteluistuntoja. On myös mahdollista, että valmisteluistunnon jälkeen asian valmistelua jatketaan kirjallisesti. Työoikeudellisissa riita-asioissa jatkettu valmisteluistunto ja varsinainen pääkäsittely sovitaan usein samalle päivälle siten, että pääkäsittelyyn siirrytään heti jatketun valmisteluistunnon päätyttyä.
Valmistelun päättymisen jälkeen asia siirretään pääkäsittelyyn. Valmistelun päättymiseen liittyy merkittäviä oikeusvaikutuksia. Tällöin astuu voimaan prekluusio, joka tarkoittaa sitä, että asianosainen ei saa enää vedota sellaisiin perusteisiin tai todisteisiin, joita hän ei ole tuonut esiin valmistelussa, ellei voida olettaa, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.
Pääkäsittelyssä vakuutetaan tuomioistuinta ja käydään läpi todistelu
Pääkäsittely käydään yhden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa. Lain asettamana lähtökohtana on kolme tuomaria, mutta tyypillisesti työoikeudelliset riita-asiat käydään yhden tuomarin kokoonpanossa. Yksi tuomari riittää, mikäli molemmat osapuolet hyväksyvät tämän kokoonpanon.
Pääkäsittely alkaa osapuolten asiaesittelyllä. Asiaesittelyssä osapuolet esittelevät käräjäoikeudelle oman näkemyksensä kyseisen riita-asian kannalta olennaisesta kysymyksenasettelusta sekä siihen liittyvästä juridiikasta samoin kuin sen, minkälaista todistelua he tulevat näkemyksensä tueksi esittämään. Asiaesittelyllä osapuolet tuovat käräjäoikeuden tietoon sen, mihin he toivovat käräjäoikeuden kiinnittävän erityisesti huomiota.
Asiaesittelyn jälkeen siirrytään todisteluun. Todistelussa tarkoituksena on tuoda esiin todistelun yhteys riitaisiin asioihin. Ensin käydään läpi kirjalliset todisteet. Todisteet käydään läpi yksi kerrallaan siten, että nimennyt osapuoli korostaa kirjallisesta todisteestaan käräjäoikeudelle kohdat, joihin hän haluaa vedota, minkä jälkeen toinen osapuoli saa tilaisuuden lausua todisteesta.
Kirjallisten todisteiden läpikäymisen jälkeen siirrytään henkilötodisteluun. Henkilötodistelussa kuullaan ensin asianosaiset eli kantaja ja vastaaja, ja tämän jälkeen todistajat. Myös henkilötodistelussa nimennyt osapuoli saa aloittaa kuulemisen, minkä jälkeen toinen osapuoli saa kuulustella todistajaa.
Kaikissa riita-asioissa ei ole todistelua. Tällaisissa riidoissa on kyse puhtaasti juridisista riidoista. On myös mahdollista, että asiassa ei ole tarpeen esittää lainkaan henkilötodistelua tai lainkaan kirjallista todistelua.
Lopuksi asiassa pidetään loppulausunnot. Loppulausunnossa asiamies esittää käräjäoikeudelle näkemyksensä siitä, mihin lopputulokseen käräjäoikeuden tulisi päätyä ja millä perusteilla. Loppulausunto on asianosaisen viimeinen mahdollisuus vakuuttaa käräjäoikeus omasta näkemyksestään.
Tuomion antaminen
Pääkäsittelyn päättymisen jälkeen jäädään odottamaan tuomiota. Työoikeudellisissa riita-asioissa tuomiot annetaan pääsääntöisesti kansliatuomiona, useimmiten 14 – 30 päivän päästä pääkäsittelystä.
Ota yhteyttä
