Suunnitteilla olevia työlainsäädäntöuudistuksia
Hallitusohjelmassa sovittiin monista työelämäuudistuksista. Kokosimme tähän artikkeliin keskeisiä suunnitteilla olevia työlainsäädäntöuudistuksia. Lakihankkeet etenevät oman aikataulunsa mukaisesti ja mikään muutoksista ei ole vielä voimassa.
Määräaikaiset työsopimukset
Määräaikaista työsopimusta koskevaa sääntelyä suunnitellaan muutettavaksi siten, että työnantaja ja työntekijä voisivat jatkossa tehdä yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen ilman erityistä perustetta, kuten esimerkiksi sijaisuutta tai ruuhkahuippuja.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lainsäädännössä varmistetaan, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Tällä hetkellä voimassa olevan työsopimuslain mukaan määräaikaisuudelle on oltava työsopimuslain mukainen peruste ja erikseen on rajoitettu toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä. Ilman perustetta tehty määräaikainen työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.
Paikallinen sopiminen
Paikallista sopimista kaavaillaan uudistettavaksi. Hallituksen tavoitteeksi on kirjattu, että kaikilla yrityksillä olisi järjestäytymisestä tai siitä riippumatta, millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on, samanlainen mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia. Suunnitelma on poistaa työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.
Työlainsäädäntöä suunnitellaan muutettavan siten, että yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolia täsmennetään niin, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen em. poikkeamismahdollisuudet edellyttävät, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.
Paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö. Hallituksen esitykset paikallisen sopimisen lisäämiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2024.
Työrauhalainsäädäntö
Poliittisia työtaisteluita suunnitellaan rajoitettavaksi siten, että poliittinen työtaistelu voi kestää vain yhden vuorokauden. Poliittinen työtaistelu on esimerkiksi sellainen, joka kohdistuu eduskuntaa tai hallitusta vastaan.
Toiseksi hallitusohjelman mukaan lainsäädäntöä muutetaan niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Käytännössä kohtuuttomat tai suhteettomat tukityötaistelut kiellettäisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos työtaistelusta aiheutuu kohtuutonta haittaa esimerkiksi sellaiselle taholle, jolla ei ole tekemistä tuettavan työtaistelun kanssa, työtaistelu ei olisi sallittu. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.
Kolmanneksi työtaisteluista tuomittavia lakkosakkoja suunnitellaan korotettavan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu.
Lomautusilmoitusaika
Lomautusilmoitusaikaa suunnitellaan lyhennettävän seitsemään päivään. Tällä hetkellä työsopimuslain mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomauttamisesta henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Työehtosopimuksissa voi myös olla lomautusilmoitusaikaa koskevia määräyksiä ja työnantaja voisi niistä huolimatta uudistuksen toteutuessa noudattaa seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa.
Takaisinottovelvollisuus
Takaisinottovelvollisuutta suunnitellaan poistettavaksi alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Hallitusohjelman mukaan sääntöä voitaisiin toteutuessaan soveltaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että jos työnantaja on irtisanonut taloudellisella ja tuotannollisella perusteella työntekijän ja tarvitsee takaisinottoajan sisällä työntekijää samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä teki, hänelle on tarjottava työtä. Lisäksi edellytetään, että työntekijä hakee edelleen työtä te-toimistosta. Takaisinottoaika on työsopimuslain mukaan neljä tai kuusi kuukautta riippuen työsuhteen kestosta. Kuuden kuukauden takaisinottoaikaa sovelletaan, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta ja sitä lyhyemmissä työsuhteissa takaisinottoaika on neljä kuukautta. Edellä mainittuihin aikoihin tai sääntöihin ei kaavailla muutoksia.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkkaan suunnitellaan lainsäädäntöön karenssipäivää. Hallitusohjelman mukaan sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei olisi velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Lähes kaikissa työehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajan palkasta, jotka työnantajan on tulevan lainsäädännön lisäksi otettava huomioon. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu karenssipäivä jo nyt.
Irtisanomiskynnyksen alentaminen
Suunnitteilla on, että työsuhteen irtisanomiskynnystä alennettaisiin siten, että työntekijän työsuhteen päättämiseen ns. henkilöön liittyvällä syyllä riittäisi jatkossa asiallinen syy. Tällä hetkellä työsopimuslain yleissäännöksen mukaan työsuhde voidaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Todennäköisesti työsopimuslaissa olisi jatkossakin tarkemmin määritelty mm. ne tilanteet, joissa työsopimusta ei ainakaan voi irtisanoa. Viime kädessä oikeuskäytännössä selviää, mikä merkitys suunnitteilla olevalla muutoksella toteuduttuaan on.
Yhteistoimintalaki
Yhteistoimintalain alarajaa suunnitellaan nostettavaksi 20 henkilöstä 50 henkilöön. Tällä hetkellä yhteistoimintalakia sovelletaan taloudellista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 20. Lisäksi kaavaillaan vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentämistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennetään puolella. Tällä hetkellä neuvotteluajat ovat joko 14 päivää tai 6 viikkoa. Lisäksi vuonna 2022 uudistetun yt-lain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä mm. hallintoedustuksen osalta.
Hallitusohjelman kaikki työelämäuudistukset löytyvät täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042.
