Vinkkejä HR-käytäntöihin – Osa 6: Mitä työsopimuksen laatimisessa on huomioitava?
Juristimme ovat koonneet tähän juttuun vinkkejä työsopimuksen tekemiseen. Sopimuksen sisältö riippuu paljon työtehtävästä ja toimialasta, mutta usein perusasiat ja mietittävät kysymykset ovat samoja.
Kirjallinen työsopimus
Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti kirjallisesti tai sähköisesti. Käytännössä on suositeltavaa tehdä työsopimus kirjallisesti, jolloin on helpompi tarvittaessa todistaa, mitä on sovittu ja epäselvyyksien ja erimielisyyksien mahdollisuus puolin ja toisin pienenee.
Selvitettävä mistä työsopimuksessa voidaan sopia
Lainsäädäntö ja työehtosopimuksen määrittävät sen, mistä asioista työsopimuksessa voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia. Näin ollen työnantajan tai työsopimuksen laatijan on tunnettava edellä mainitut lähteet, jotta varmistetaan työsopimuksen ehtojen pätevyys. Työehtosopimuksen mukaan voi olla mahdollista sopia esimerkiksi ylitöiden korvaamisesta tiettyinä kokonaiskorvauksina, vaikka lain mukaan se ei olisi mahdollista. Tai lain mukaan esimerkiksi irtisanomisajan pituudesta voidaan sopia tietyissä rajoissa, mutta työehtosopimuksen mukaan se ei ole välttämättä mahdollista.
Sovellettava työehtosopimus
Ennen työsopimuksen tekemistä täytyy selvittää työhön sovellettava työehtosopimus. Usein se on selvillä eikä asia tuota päänvaivaa. Useimmilla aloilla työnantajan on noudatettava joko ns. normaalisitovuuden tai yleissitovuuden perusteella jotain työehtosopimusta. Työehtosopimus määrää keskeisesti työsuhteen ehdot, joten se määrää myös keskeisesti sen, mitä työsopimuksessa voidaan sopia. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, täytyy selvittää, esimerkiksi minkälaisesta palkasta voidaan sopia.
Keskeisimmät ehdot vs. hyvin kattava työsopimus?
Työsopimus määrittelee keskeisesti työnjohto-oikeuden laajuuden ja työsopimuksen kirjaukset rajoittavat työnantajan työnjohto-oikeutta. Hyvä perussääntö on, että ne velvoitteet, jotka tulevat suoraan laista, eivät välttämättä edellytä toistoa työsopimuksessa, ellei erikseen haluta korostaa jotain oikeutta tai velvoitetta. Monesti on suositeltavaa kirjata työsopimukseen vain tärkeimmät asiat, kuten:
* osapuolia koskevat tiedot
* palkka/palkan määräytymisen perusteet,
* säännöllinen työaika,
* työnteon alkamisaika,
* koeaika
* onko kyse määräaikaisesta vai toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta ja määräaikaisuuden ollessa kyseessä määräaikaisuuden kesto ja peruste. Ennen määräaikaisen sopimuksen solmimista täytyy varmistaa, että määräaikaisen sopimuksen solmimiselle on lain mukaiset perusteet.
* vuosiloman määräytyminen sekä
* irtisanomisaika ja palkan maksukausi työsuhteen päättyessä.
Joskus voi olla tarpeen kirjata edellistä listausta selvästi yksityiskohtaisemmin työsopimukseen ehtoja. Esimerkiksi voi olla tarpeen kirjata aineettomien oikeuksien siirtymisestä tietyissä tilanteissa tai salassapidosta. Joskus voi olla myös tarve ja peruste solmia kilpailukieltosopimus työnantajan liiketoiminnan suojaamiseksi. Tällöin täytyy varmistaa kiellon lainmukaisuus ja otettava huomioon, että työnantaja on velvollinen maksamaan kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle hyvitystä.
Työnantajalla voi olla myös tarve kirjata työsopimukseen osapuolten toimintaa ohjaavia ehtoja, jotka eivät välttämättä olen ns. täytäntöönpanokelpoisia ehtoja. Esimerkiksi joidenkin tietojen luottamuksellisuuden maininta ei välttämättä ole riittävää, jos todella halutaan määritellä tiedot salassa pidettäviksi siten, että työnantaja voi vedota myöhemmin tarvittaessa salassapitoehtoon ja mahdollisesti sovittuun sopimussakkoon.
Työnantajan tietojenantovelvollisuus vs. työsopimus?
Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava tietyt työnteon keskeiset ehdot tiedoksi työsopimuslaissa tarkemmin säädetyllä tavalla työntekijälle kirjallisesti, jos ne eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Lain mukaan kyse ei ole tällöin välttämättä työsopimuksen ehdoista, vaan työnantaja ainoastaan antaa tiedoksi tiettyjä seikkoja. Tapauskohtaisesti täytyy harkita, mitkä työnteon keskeisistä ehdoista kirjataan työsopimukseen ja mitkä annetaan jotenkin muutoin tiedoksi.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on selvitettävä aiemmin mainittujen keskeisten ehtojen lisäksi esimerkiksi työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa, tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa. Lisäksi on selvitettävä palkanmaksukausi, noudatettava työaika, vaihtelevan työajan osalta tietyt erikseen säädetyt seikat, vuokratyössä tietyt erikseen säädetyt seikat, mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen, työnantajan ottamia vakuutuksia koskevia tietoja sekä ulkomaantyötä koskien tiettyjä asioita. Täydellinen luettelo selvitysvelvollisuuden alaisista tiedoista löytyy työsopimuslaista.
Ehtojen kirjaamistapa
Työsopimuksessa saatetaan toisinaan viitata lakiin tai työehtosopimukseen joiltain osin sen sijaan, että ehto kirjoitettaisiin työsopimukseen auki. Työnantajan täytyy ottaa huomioon, että joidenkin ehtojen voimaantulo ja pätevyys edellyttää, että ehto on mainittu työsopimuksessa vähintään viittauksena. Esimerkiksi koeaikaehdon osalta ei riitä, että sovellettavassa työehtosopimuksessa määrätään koeajasta, jos työsopimuksessa ei ole viitattu oikealla tavalla koeaikaehtoon. Esimerkiksi palkan osalta voi olla mahdollista viitata työehtosopimukseen, tai työehtosopimuksen osalta voi olla mahdollista viitata työnantajaa kulloinkin sitovaan työehtosopimukseen ja mainita esimerkiksi kyseisellä hetkellä sovellettava työehtosopimus.
Ehtojen kirjaamistavalla voi olla merkitystä myöhemmin erilaisissa muutostilanteissa. Tärkeää on, että kaikki ehdot käydään työsopimusta solmittaessa osapuolten kesken läpi ja molemmat osapuolet ymmärtävät työsopimuksen sisällön. Tavoite on se, että ehdot on kirjattu niin yksiselitteisesti, ettei kirjausten sanamuoto jätä osapuolille tulkinnanvaraa.
1.6.2024
Ota yhteyttä
