Oikeudenkäyntikulujen verotus – KHO 2023:116
Työnantajan kustantamat työntekijän rikossyytteestä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut
Korkein hallinto-oikeus antoi 12.12.2023 päätöksen, jossa arvioitiin työnantajan työntekijälle kustantamien neuvonta-ja oikeudenkäyntikulujen verotusta. Tapauksessa toimittajaa vastaan oli nostettu rikossyyte hänen työtehtävässään laatiman artikkelin vuoksi. Työnantaja arvioi, että rikosasian ajaminen parhaalla mahdollisella tavalla oli sen intressissä ja sen vuoksi työnantaja otti vastatakseen työntekijän puolustuksesta esitutkintavaiheesta alkaen. Työnantaja tilasi asiaan liittyvät palvelut asianajotoimistolta, jonka laskut oli osoitettu työnantajalle.
Työnantajan kustantamat oikeudenkäyntikulut – veronalaista palkkaa vai ei?
Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, voiko työnantaja suorittaa työntekijän sijasta hänen rikosasian neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut ilman, että työntekijälle kertyy tuloverolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitettua veronalaista palkkaa. Keskusverolautakunta päätyi ennakkoratkaisussaan siihen, että kyseiset kulut eivät olleet työntekijän veronalaista tuloa. Korkein hallinto-oikeus päätyi vuosikirjaratkaisussaan toisenlaiseen ratkaisuun.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että syyte kohdistui työntekijään. Näin ollen neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut olivat korkeimman hallinto-oikeuden mukaan työntekijän kuluja. Työntekijä sai taloudellisen edun, kun työnantaja suoritti nämä kulut työntekijän puolesta. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että tällainen taloudellinen etu oli lähtökohtaisesti palkkaa.
Korkein hallinto-oikeus arvioi, että sanottua etua ei kuitenkaan ole luonnehdittava palkaksi, jos neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut olivat työntekijälle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneita menoja, jotka rinnastuvat työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneisiin menoihin tai matka- ja edustusmenoihin. Vaikka työntekijän työtehtäviin oli kuulunut sanomalehdessä julkaistavien artikkelien laatiminen, hänen työtehtäviinsä ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kuitenkaan voitu katsoa kuuluvan vastaajana oleminen rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Näin ollen työnantajan maksusta asianajotoimistolle kertyi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan työntekijälle veronalaista palkkaa. Rikosasian lopputuloksella ei ollut korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan merkitystä edun veronalaisuuteen.
Muuta
Ratkaisu on herättänyt keskustelua julkisuudessa. Kyse oli äänestyspäätöksestä eikä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ollut yksimielinen.
Ratkaisuun voi tutustua tarkemmin täältä.
5.1.2024
Ota yhteyttä
