Kuka maksaa kun koronavirus iskee?
Yksi suurista kysymyksistä niin työntekijöiden kuin työnantajienkin keskuudessa on tällä hetkellä se, kuka kantaa taloudellisen vastuun koronaepidemian mukana tuomista taloudellisista haasteista ja miten tilanne vaikuttaa muun muassa työnantajan palkanmaksuvelvoitteeseen.
Lähtökohta on se, että työnantaja on velvollinen maksamaan palkan tehdystä työstä. Työntekijällä on työsopimuslain 2 luvun 11 §:ssä sekä työehtosopimuksissa määritellyin edellytyksin oikeus palkkaan myös tilanteessa, jossa hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Mikäli työntekijä sairastuu koronavirukseen, on hänellä oikeus normaaliin sairausajan palkkaan.
Kun työntekijä altistuu mahdolliselle koronavirustartunnalle ja joutuu karanteeniin, ei hän ole varsinaisesti työkyvytön, eikä sairausajan palkkaa koskevat määräykset tule sellaisenaan sovellettavaksi. Tilanteessa, jossa työntekijä on määrätty karanteeniin tai eristykseen, Kela voi sen sijaan maksaa työntekijälle tartuntapäivärahaa, joka korvaa työntekijän ansionmenetyksen täysimääräisesti. Siinä tapauksessa, että työnantaja on maksanut työntekijälle karanteenin tai eristyksen ajalta palkkaa, maksetaan tartuntapäiväraha työnantajalle. On huomattava, että tartuntapäivärahan maksamisen edellytyksenä on tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräys. Muun lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus tai ”karanteeni” ei oikeuta tartuntapäivärahaan, vaan tällöin työntekijällä on edellytysten täyttyessä oikeus normaaliin sairausajan palkkaan. Työnantajan suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle, kuten ei myöskään hallituksen suositus kahden viikon karanteenista ulkomaan matkan jälkeen.
Työntekijän työnkuvasta ja työehdoista riippuen työntekijällä voi olla velvollisuus etätyön tekemiseen myös karanteenissa ollessaan. Etätyön hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan on suotavaa, jotta haitalliset vaikutukset yrityksissä saataisiin minimoitua. Etätyön osalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa tehdystä työstä. Mikäli työntekijä tekee karanteenin tai eristyksen aikana muuta työtä tai vain osittain omaa työtä, korvataan aiheutuneen ansionmenetyksen osa työntekijälle tartuntatautipäivärahan muodossa. Mikäli työntekijän työehdot eivät sellaisenaan mahdollista etätyön teettämistä, voidaan työntekijän kanssa aina sopia etätyön tekemisestä. Myös lomien pitämisestä ja muista työaikajärjestelyistä on mahdollista sopia työntekijöiden kanssa töiden tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja haittavaikutusten minimoimiseksi.
Tartuntatautipäivärahan maksamisen edellytyksenä ei ole työkyvyttömyys, vaan ansionmenetys. Työntekijällä on edellytysten täyttyessä oikeus tartuntapäivärahaan myös tilanteessa, jossa alle 16-vuotias lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi ja työntekijä on tästä johtuen estynyt tekemään työtä. Myöskään mainitussa tilanteessa ansionmenetystä ei välttämättä synny, mikäli työntekijällä on mahdollisuus etätyöskentelyyn, eikä tällöin myöskään tartuntapäivärahan edellytykset täyty.
Työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Saman luvun 7 §:n mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä myös tilanteessa, jossa hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Lapsen tai perheenjäsenen sairastuessa koronavirukseen työntekijällä voi edellä mainittujen työsopimuslain määräysten perusteella olla oikeus poissaoloon työstään. Työnantajalla ei kuitenkaan ole työsopimuslakiin perustuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa mainittujen perhevapaiden ajalta, vaan tältä osin mahdollinen ansionmenetyksen korvaaminen perustuu joko työehtosopimusmääräyksiin tai edellä mainitun tartuntapäivärahan maksamiseen.
Koronaepidemialla on tilanteesta riippuen eittämättä negatiivisia taloudellisia vaikutuksia niin yksilö-, yritys- kuin valtiotasollakin. Työnantajien ja työntekijöiden yhteistyö on tässä yhteiskunnallisesti poikkeuksellisessa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää, ja joustoja tarvitaan. Jokaisen meistä on kannettava oma kortemme kekoon, jotta suomalaisten yritysten toimintaedellytykset ja palkanmaksukyky voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Ota yhteyttä
